Usein kysytyt kysymykset

Usein kysytyt kysymykset

Miten Suomi voisi saavuttaa 100% uusiutuvan energian vuoteen 2050 mennessä?

Tarkastellaanpa hiukan maailmaa vuonna 2050. Tästä päivästä vuoteen 2050 on 35 vuotta. 35 vuotta sitten oli vuosi 1980. Vuonna 1980 oli Neuvostoliitto ja Kekkonen. Kännyköistä, maailmanlaajuisesta internetistä tai muista nykyelämän perusasioista ei ollut hajuakaan. Teknologian kehitys on kiihtynyt ja kiihtyy jatkuvasti, joten viimeisen 35 vuoden kehitys on paljon pienempi loikka, kuin tulevan 35 vuoden kehitys.

Siirtyminen uusiutuvaan energiaan on teknisesti jo täysin mahdollista. Olennaisinta on päättää, halutaanko se tehdä, koska yhdessä yössä muutos ei toki tapahdu. Talojen, voimaloiden, verkkojen ja väylien modernisoiminen ottaa aikansa, mutta kun vauhtiin päästään, muutos voi olla yllättävän nopeaa – kuten maailmalla on nähty.

Potentiaalia Suomessa riittää! Jo nykyisillä teknologioilla uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden parantamisen tekninen potentiaali vastaa Suomessa kaksin-kolminkertaisesti Suomen kulutusta. Tulevaisuudessa teknologioiden parantuessa puhutaan moninkertaisesta potentiaalista.

Myös kustannusten suhteen uusiutuva energia käy päivä päivältä houkuttelevammaksi, tehden julkiset tuet vähitellen tarpeettomiksi. Mitä pikemmin saastuttavan energian tuottajat velvoitetaan maksamaan terveydelle ja ympäristölle aiheuttamansa haitat ja riskit täysimääräisesti, sitä nopeammin uusiutuvan energian tuista voidaan luopua.

Miten niin 100% uusiutuvaa vasta vuonna 2050?

No hemmetti. Pistetään hihat heilumaan, niin sittenhän nähdään, voidaanko tavoite saavuttaa jo aiemmin.

Entä sitten, kun ei tuule eikä aurinko paista?

Aurinko- ja tuulivoima ovat modernin energiajärjestelmän perusainekset. Näin ajattelee nykyään jopa konservatiivisista ennusteistaan tunnettu Kansainvälinen energiajärjestö IEA, joka arvioi, että mikä tahansa maa voi nostaa aurinko- ja tuulivoiman osuuden korkeaksi kustannustehokkaasti.

Pelkällä tuulella ja auringolla Suomen ei silti tarvitse pärjätä. Resepti, jolla Suomi voi lähteä tavoittelemaan 100 % uusiutuvaan energiaan perustuvaa energiajärjestelmää sisältää seuraavat elementit:

Energiatehokkuutta parantavat teknologiat ja käytännöt
• Kiinteistöissä
• Teollisuudessa
• Liikenteessä

Uusiutuvat energialähteet
• Tuulivoima
• Aurinkosähkö ja -lämpö
• Kestävä bioenergia
• Lämpöpumput, jotka hyödyntävät ilman, veden ja maan lämpöenergiaa sekä hukkalämpöä
• Olemassa olevan vesivoiman hyödyntäminen

Älykkäät järjestelmät
• Kysynnän jousto, jolla energiankulutusta voidaan optimoida
• Kysynnän vähentäminen
• Älykäs liikenne

Asetettuaan itselleen 100% uusiutuvan energian tavoitteen Tanska on laatinut useita vaihtoehtoisia teknologiapolkuja tavoitteen saavuttamiseksi ja vaihtoehtojen vertailemiseksi. Vastaavat tarkastelut olisi tehtävä myös Suomelle. Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa onkin käynnissä hanke, jossa 100% uusiutuvaan energiaan perustuvaa järjestelmää Suomelle jo mallinnetaan.

Alustavien tulosten valossa aurinkoteknologian professori Christian Breyer uskaltaa jo sanoa, että tavoite on Suomellekin paitsi saavutettavissa myös kaikkein kannattavin suunta valita.

Suuntaa antaa myös esim. VTT:n Low Carbon Finland 2050 platform -hankkeen skenaariotarkastelu, jossa arvioitiin, että älykkäillä sähköverkon ohjausjärjestelmillä ja sähkön varastointitekniikoilla Suomessa voitaisiin tuottaa pelkästään tuuli- ja aurinkovoimalla jopa 45 % sähkön tarpeesta vuoteen 2050 mennessä.

Lisää aiheesta voi lukea vaikkapa kymmenen professorin raportista Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla: https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/43024.

Onko 100% uusiutuvaa energiaa jo todellisuutta jossain?

Uusiutuvaa energiaa riittää kattamaan koko maailman energiantarpeen, kuten YK:n ilmastopaneeli IPCC:kin on todennut. Siirtyminen 100% uusiutuvaan energiaan on tulevaisuus, jota yhteisöt, kunnat, alueet ja yritykset jo tekevät todeksi, rohkeilla toimillaan ja tavoitteillaan.

Suomea lähimmät esimerkit löytyvät Ruotsista, jossa nykyinen hallitus on linjannut energiapolitiikan suunnaksi 100% uusiutuvaan energiaan siirtymisen sekä Tanska, jonka sitoutuminen tavoitteeseen on vielä vankemmalla pohjalla. Tanska aikoo tuottaa kaiken sähkönsä ja lämpönsä uusituvilla vuoteen 2035 mennessä ja myös teollisuuden ja liikenteen energian vuoteen 2050 mennessä.

Sydney, Australian väkirikkain kaupunki, aikoo siirtyä 100% uusiutuviin sähkössä, lämmityksessä ja viilennyksessä vuoteen 2030 mennessä. Pohjoismaissa jo usea kaupunki (Oslo, Tukholma ja Kööpenhamina mukaanlukien) on asettanut erilaisia 100% uusiutuvan energian tavoitteita. Saksan tuulinen osavaltio Schleswig-Holstein saavuttanee 100% uusiutuvan sähkössä jo tänä vuonna, Skotlanti vuonna 2020. Lisää esimerkkejä löydät esimerkiksi täältä.

Myös yhä useampi yritys haluaa siirtyä omissa toiminnoissaan täysin uusiutuvaan energiaan. Ja yritykset haastavat toisiaan. Esimerkiksi yritykset kuten Philips, H&M, Ikea, Formula-e ja SAP kampanjoivat parhaillaan sen eteen, että 100 maailman suurinta yritystä sitoutusi 100% uusituvaan sähköön.

Mitkä olisivat 100% uusiutuviin siirtymisen taloudelliset vaikutukset?

Kansantalouteen ja suurimpaan osaan yksittäisistä toimijoista energiaremontin taloudelliset vaikutukset olisivat erittäin myönteisiä. Kansantalouden kannalta suurimmat vaikutukset olisivat:
1. Uusien työpaikkojen muodostuminen
2. Energiateknologioiden viennin vilkastuminen
3. Vaihtotaseen paraneminen
4. Taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen

Kansantalouden kokonaisuuden lisäksi on löydettävissä neljä kiinnostavaa ryhmää, joihin vaikutuksia voi kuvata karkeasti seuraavasti.

1. Energiateknologioiden kehittäjät ja valmistajat
Maailmalla on käynnissä valtava uusien energiateknologioiden buumi. Rahaa on jaossa kymmeniä tuhansia miljardeja euroja tulevien vuosikymmenten aikana. Suomessa toimivien yritysten menestykseen nopeasti kasvavilla maailmanmarkkinoilla vaikuttavat olennaisesti toimivat kotimarkkinat. Toisin sanoen, mikäli maailmalla kysyttävää teknologiaa hyödynnetään jo laajamittaisesti Suomessa, mahdollisuudet vientiin ovat paljon paremmat kuin tilanteessa, jossa kysyntä ja näytöt kotimarkkinoilla ovat heikkoja.

Otetaan esimerkiksi tuulivoima. Suomessa on tällä hetkellä noin miljardin euron vuosittaisella liikevaihdolla toimiva tuulivoimateknologiaa valmistava teollisuus. Heidän tuotteensa menevät pääasiassa vientiin. Näille yrityksille ei ole lainkaan yhdentekevää, miten Suomessa sähkö tuotetaan. Mitä laajemmin Suomessa hyödynnetään tuulivoimaa sähkön tuotannossa, sitä helpompaa näille yrityksille on ponnistaa maailmanmarkkinoille. On selvää, että uusia yrityksiä syntyy sinne, missä uusia teknologioita hyödynnetään.

2. Perinteiset energiantuottajat
Perinteisten energiantuottajien vahvuus muutoksessa piilee laajassa asiakaskunnassa ja vankassa osaamisessa. Ne yritykset, jotka uskaltautuvat hyppäämään uuden teknologian imuun, voivat hyvinkin menestyä. Toisaalta yrityksille, jotka kieltävät muutoksen ja jurnuttavat vanhalla mallilla, lunta voi tulla tupaan. On selvää, että mikäli uutta uusiutuvaa kapasiteettia ja kulutuksen tehokkuutta lisätään, vanhan kapasiteetin arvo laskee.

3. Energiaintensiivinen teollisuus
Energiaintensiivinen teollisuus haluaa halpaa ja toimitusvarmaa energiaa tästä tulevaisuuteen. Teollisuudelle on tärkeää, että heidän käyttämänsä energia on halvempaa kuin pahimmissa kilpailijamaissa.

Energiaintensiivisen teollisuuden kannalta hienoa energiaremontissa on, että useissa maissa, joissa se on jo käynnissä teollisuuden maksaman sähkön hinta on laskussa. Mikäli hommat tehdään teollisuuden kannalta oikein, ei ole mitään estettä sille, ettei näin voisi olla myös Suomessa.

4. Kansalaiset
Kansalaisiin energiaremontti vaikuttaa monin tavoin. Tärkein vaikutus on työpaikkojen ja yleisen taloudellisen toimeliaisuuden lisääntyminen. Mahdolliset kuluttajille suuntautuvat energian yksikköhintojen nousut on helppo kompensoida energiatehokkuuden parantumisella.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa liikenne ja matka Tampereelta Helsinkiin. Oletetaan, että polttoaineen litrahinta nousee muutaman kymmenen vuoden kuluessa esimerkiksi 50%, koska siinä käytetään enemmän puupohjaisia komponentteja, jotka ovat maaöljyä kalliimpia. Tämän kuluttaja voi kompensoida monella tavalla:
1. Käyttämällä autoa, joka kuluttaa kolmanneksen vähemmän.
2. Ei käytetäkään omaa autoa, vaan hypätään bussin kyytiin. Tämä on oikeastaan ylikompensaatio, koska, kiitos älykkäiden sovellusten luoman kilpailun, bussikyydit ovat nykyään erittäin halpoja.

Toinen esimerkki voidaan ottaa suorasähkölämmitteisen omakotitalon lämmittämisestä. Hmm.. huono esimerkki, koska nykymenetelmin, jossa uusiutuvien tuet maksatetaan kaikilla veronmaksajilla, markkinasähkön hintahan laskee eikä nouse. No oletetaan vaikka, että tuet päätettäisiinkin maksattaa kaikilla ei-teollisilla sähkönkäyttäjillä. Tällöinkin sähkön hinnan alenema olisi todennäköisesti tukia suurempi, mutta oletetaan, että näin ei ole vaan kuluttajien maksaman sähkön hinta nousisi 25%. Muutoksen voisi kompensoida esimerkiksi:
1. Hyödyntämällä lämpöpumppuja.
2. Hyödyntämällä älyä siten, että taloa lämmitetään sähkön ollessa halpaa.
3. Hyödyntämällä älyä siten, että talon lämpötilan annetaan laskea, kun ketään ei ole paikalla.
4. Hankkimalla omaa sähkön- tai lämmöntuotantokapasiteettia.

Energiamenot ovat vain pieni osa yksittäisen kuluttajan menoista. Mikäli energiaremontilla onnistutaan lisäämään työpaikkoja ja vauhdittamaan taloutta, mahdollinen energiamenojen kasvu kuittautuu helposti tulojen kasvulla. Yksittäinen ihminen käyttää energiaan keskimäärin muutamia satoja euroja vuodessa. Parinkymmenen prosentin energiamenojen kasvu kompensoituu helposti moninkertaisesti pienelläkin palkankorotuksella.

Miten Suomi voisi luopua kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä ja kaikista fossiilisista polttoaineistä sähkössä ja lämmössä v. 2035 mennessä?

Muutoksessa ei puhuta mistään amerikantempusta. 10 vuotta kivihiilelle ja 20 vuotta muulle fossiiliselle on nykyisillä kulutusmäärillä ihan riittävä siirtymäaika. Tarvitaan vain selkeä poliittinen päätös, että niin tehdään ja aloitetaan pusku energiajärjestelmän muuttamiseksi, energatehokkuus edellä. Keinot on listattu aiemmissa vastauksissa.

Tärkeää on ajattelutavan muutos. Koska Suomessa on hyvin vähän fossiilisia varoja, usein fossiiliton vaihtoehto on myös kansantaloudelle paras. Kun teknologiaviennin mahdollisuudet huomioidaan, käy päivänselväksi, että uusiutuvaan energiaan, tehokkuuteen ja älyyn perustuva järjestelmä on Suomelle taloudellisesti paras, vaikka siirtymä toteutettaisiin hyvinkin nopealla aikataululla.

Mikä Suomen energiapolitiikassa on muka niin pielessä?

Meillä sähkö on Euroopan halvimmasta päästä ja uusiutuvan energian osuus jo nyt kolmanneksi suurin. Eli missä tässä muka on niin iso ongelma?

Jos katsotaan vain uusiutuvan energian suhteellista määrää tai esimerkiksi sähkön hintaa, Suomi pärjää hyvin. Suomi on pitkällä metsäbiomassan hyödyntämisessä. Mutta mikäli peilataan niiden teknologioiden ja ratkaisujen hyödyntämiseen, jotka ovat maailmanlaajuisen energiajärjestelmien mullistuksen ytimessä, niin muutamia teknologioita lukuunottamatta Suomi ei pärjää ollenkaan niin hyvin.

Esimerkkejä parannuskohteista:
• Tuulivoima
• Aurinkosähkö
• Aurinkolämpö
• Hajautetut teknologiat ylipäätään
• Rakennusten energiatehokkuus
• Autokannan öljynkulutus
• Älyn hyödyntäminen kiinteistöissä
• Älyn hyödyntäminen liikenteessä

Bioenergia on hieno juttu silloin, kun raaka-aineen hankinta on kestävällä pohjalla. Mutta ongelmatonta ei sekään ole, eikä loputtomiin lisättävissä, joten uusiutuvan energian palettia on syytä monipuolistaa.

Entä turve, vesivoima ja metsähake? Mitä niille pitäisi tehdä?

Ainakaan niitä ei kannata niputtaa yhteen, sillä niillä on erilaiset hyötynsä ja haittansa.

Turve on kotimaista energiaa, mutta päästöiltään se on hiiltäkin pahempi ilmaston lämmittäjä. Kylmien faktojen valossa sillä ei ole tulevaisuutta. Kannattaa siis alkaa miettiä ajoissa, miten turve voidaan vaihtaa fiksumpaan energiaan ilman, että alan työntekijöiltä ja yrityksiltä vedetään yhtäkkiä matto alta.

Vesivoiman tuotantoa voidaan laitteistoja uusimalla kasvattaa joitakin prosentteja.

Metsähakkeen käyttöä Suomessa on varaa vielä lisätä, kunhan hommassa pysyy tolkku. Yleisesti ottaen oksat ja pienläpimittainen harvennuspuu ovat kestävää metsäenergiaa, olettaen, että niitä ei haalita aarniometsistä tai muista arvometsistä. Kannot ja neulaset on syytä jättää metsään, jottei metsien elämä köyhdy ja ravinteet karkaa.

Mitä mieltä kampanja on ydinvoimasta?

Joko taas? Eikö välillä voitaisi keskustella jostain muusta? Suomalaisen energiapolitiikan ehdottomasti ikävystyttävin keskustelu käydään kysymyksestä: Mitä mieltä olet ydinvoimasta?

Tämä on positiivinen kampanja. Haluamme nostaa keskusteluun energiaremontin huikeita mahdollisuuksia. Kysymys ydinvoimasta meille on vähän samanlainen kuin kysyisi Saunalahden 4G megasuperpalveluliittymän myyjältä, mitä mieltä hän sattuu olemaan  lankapuhelimesta.

Kampanjalla ei ole mitään sitä vastaan, että ydinvoiman ystävät juhlivat ydinvoiman ihanuutta. Antakaa mennä vaan! Me hehkutamme energiaremonttia, koska meidän mielestämme se on hieno juttu.

Tässä kaksi faktaa kampanjan ja ydinvoiman suhteesta, kun sitä kuitenkin kysytään:
1. kampanja ei aja olemassa olevan ydinvoiman nopeutettua alasajoa
2. kampanja ei aja olemassa olevien lupien peruuttamista

Kampanja näkee, että energiaremontissa on niin käsittämättömän hienoja mahdollisuuksia työllisyyteen, yrityksiin ja teknologiavientiin liittyen, että niihin olisi syytä tarttua. Jotta nämä saadaan täysimääräisesti käytettyä, kannattaa Suomen tästä eteenpäin suunnata panoksensa näiden mahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Uuden energiateknologian mahdollisuudet ovat niin hekumallisia, että tästä eteenpäin välikauden ratkaisuihin investoiminen olisi silkkaa typeryyttä. Ydinvoima on kampanjan näkökulmasta välikauden ratkaisu. Välikausi meni jo.

Kampanja haluaa irti kivihiilestä vuoteen 2025 mennessä - turpeen polttoa lisäämälläkö?

Ei. Kampanja ajaa energiajärjestelmän nopeaa muutosta pois uusiutumattomista energialähteistä. Kivihiilestä on hyvä aloittaa, sillä se on ulkomainen polttoaine, josta luopumisesta vuoteen 2025 mennessä vallitsee jo laaja yhteisymmärrys, mutta käytännön toimet puuttuvat. Niistä sopiminen on seuraavan hallituksen tehtävä.

Turpeen ilmastopäästöt ovat kivihiiltäkin pahemmat. Kylmien faktojen valossa turpeen poltolla ei siis ole tulevaisuutta. Turve-alalla työskentelevien kannalta reilua olisi myöntää tämä ääneen ja suunnitella turpeesta luopuminen hallitusti, korvaavia työpaikkoja luoden. Muutoin edessä on äkkijarrutus. Hyvä uutinen työpaikkojen kannalta kuitenkin on, että jos turvetta korvataan puulla, työpaikat voivat kokonaisuudessaan lisääntyä.

Kampanjan tavoite on, että uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden kasvun myötä kaikista fossiilisista polttoaineista – myös turpeesta – sähkön ja lämmön tuotannossa luovutaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2035 mennessä. Toteutuakseen tämä vaatii sen, että uusia investointeja järjestelmiin, jotka vaativat turpeen käyttöä ei enää tehdä. Eli yhtään kattilaa, jotka vaativat seospolttoaineekseen turvetta, ei Suomeen pidä enää rakentaa. Myöskään uusia turvetuotantoalueita ei ole syytä enää kaavoittaa.



Vaadi energiaremonttia Suomeen

Haluan energiaremontin!
 Kyllä Ei

HALUAN SUOMEEN ENERGIAREMONTIN

5795
Haluaa energiaremontin

Sähköpostiosoitteiden käyttö