Verovaroja säästettiin 300 000 euroa vuodessa

energiatehokkuus

Verovaroja säästettiin 300 000 euroa vuodessa

Sairaanhoitopiirin kiinteistössä parannettiin energiatehokkuutta. Veronmaksajien rahaa säästyi, toimintahäiriöt vähenivät ja päästöt pienenivät. Sama olisi tehtävissä myös muualla.

Vaikka ympäristötietoisuus kiinteistöalalla kasvaa, monet toimintamallit ja ohjeet ovat jääneet 1990-luvulle. Seurauksena Suomessa hukataan sekä energiaa että rahaa.

Tamperelaisen TPI Control Oy:n toimitusjohtaja ja perustaja Jorma Koskinen on energiatehokkuuden pioneeri, vaikka ei sankarin viittaa hartioilleen kaipaakaan.

TPI Control Oy pitää huolta asiakkaittensa lämmönsiirron energiatehokkuudesta ja toiminnallisuudesta. Kun homma toimii, energiaa säästyy ja se näkyy myös kiinteistön lämmityskustannuksissa.

Energiaremontilla 300 000 euron vuosittainen säästö veronmaksajille

Hyvä esimerkki onnistuneesta hankkeesta on TPI:n ja HUS:n yhteistyöhanke Meilahden sairaalakiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseksi. Tulokset ovat huikeita. Pienillä muutoksilla saatiin 300 000 euron vuosittaiset kustannussäästöt. Muutosten takaisinmaksuajaksi tuli noin vuosi.

Koskinen näkee tilanteessa Suomelle merkittäviä mahdollisuuksia. Mahdollisuuksiin pitäisi vain tarttua. ”Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, eri toimijoiden yhteistyötä sekä poliittista ohjausta, jotta alan innovaatiot saataisiin vietyä maaliin ja tuotteistettua”, Koskinen toteaa.

Tarvitaan parempaa lainsäädäntöä ja yhteistyötä

tpi_control_kauppakeskus_duo-7

”Usein käy niin, että rakentamisvaiheessa pohditaan kyllä esimerkiksi lämmön talteenottoa, mutta kun kiinteistöä aletaan käyttää, homma ei toimi kuin sen pitäisi. Silloin me voimme auttaa: kalibroimme mittarit ja menemme syvemmälle järjestelmiin katsomaan, miksi joku asia ei toimi. Näin saadaan energiatehokkuutta parannettua”, Koskinen kiteyttää.

”Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan lainsäädäntöä, eri toimijoiden yhteistyötä sekä poliittista ohjausta, jotta alan innovaatiot saataisiin vietyä maaliin ja tuotteistettua.”

”Alaa veisi eteenpäin kannustaminen yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Toisaalta poliittisin päätöksin voidaan tukea alan innovaatioiden viemistä käytäntöön asti. Pitäisi miettiä, miten viedään innovaatiot maaliin ja miten siitä tehdään järkevää palveluliiketoimintaa”, Koskinen summaa.

”Viimeisten kymmenen vuoden ajan suuntaus on ollut, että pyritään olemaan ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita. Ne näyttävät olevan kuitenkin enemmän markkinointi- ja brändäyskeinoja kuin todellista toimintaa. Lainsäädäntö ei ole pakottanut konkreettisiin toimiin esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen suhteen. On periaatteellisia vaatimuksia, mutta lainsäädännöllisesti ei ole ollut mitään pakkoja. Nyt kun tulee uusi energiatehokkuuslaki, saa nähdä, kuinka paljon tulee ylhäältä pakottavia elementtejä”, Koskinen pohtii.

”Viimeisten kymmenen vuoden ajan suuntaus on ollut, että pyritään olemaan ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita. Ne näyttävät olevan kuitenkin enemmän markkinointi- ja brändäyskeinoja kuin todellista toimintaa.”

Lainsäädännön lisäksi Koskinen toivoisi enemmän asiantuntijuutta bisneksen rinnalle. ”Moni jonka pitäisi tietää, missä kunnossa kiinteistön lämmittäminen tai jäähdyttäminen on, ei tiedä, mikä totuus on. Ei ole käsitystä siitä, mitä teknisesti voisi tehdä ja miten palvelut tukisivat toinen toisiansa. Kilpailun ei pitäisi mennä kaiken muun edelle”, Koskinen painottaa.

tpi_control_kauppakeskus_duo-1

Kirsi Maunula



Vaadi energiaremonttia Suomeen

Haluan energiaremontin!
 Kyllä Ei

HALUAN SUOMEEN ENERGIAREMONTIN

5795
Haluaa energiaremontin

Sähköpostiosoitteiden käyttö