Eduskunnan energiaremonttiryhmän teesit

Owen's (CC BY-NC 2.0)

Eduskunnan energiaremonttiryhmän teesit

Eduskunnan energiaremonttiryhmä julkisti teesinsä tällä viikolla. Ryhmän visio on, että Suomi luopuu fossiilisista energianlähteistä kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

 
Eduskunnan energiaremonttiryhmä julkisti teesinsä marraskuun alussa. Ryhmän visio on, että Suomi luopuu fossiilisista energianlähteistä kokonaan vuoteen 2050 mennessä. Tähän pääsemiseksi tarvitaan johdonmukaista energiapolitiikkaa, jonka perusteet ovat julkiset. Tärkeintä on pyrkiä eroon kivihiilen ja tuontiöljyn käytöstä ja samaan aikaan lisätä monipuolisesti uusiutuvien energianlähteiden määrää ja panostaa energiatehokkuuteen. Samalla tarvitaan kunnianhimoista yhteistyötä EU:n ja Pohjoismaiden kesken.

VISIO: Suomi luopuu fossiilisista energianlähteistä kokonaan vuoteen 2050 mennessä.

1. Suunta selväksi ja ennusteiden perusteet julkisiksi

Energiaremontti tehdään kymmenien vuosien sihdillä. Ohjaus ei tepsi, jos kuluttajat ja yritykset oppivat, ettei poliitikkojen päätöksiin ole luottamista. Pitkäjänteisyys ei ole mahdollista kaikissa yksityiskohdissa. Jokainen hallitus tekee perustellusti uudistuksia, joita myös hiotaan tiedon karttuessa. Suunnan täytyy kuitenkin olla vakaa, jotta ihmiset ja markkinat voivat tehdä visiomme todeksi.

Onnistumme vain, jos puolueet sitoutuvat toimintaympäristön ohjaamiseen pitkäjänteisesti siten, että uusiutuvien energiamuotojen käyttö tulee jatkuvasti kannattavammaksi ja fossiilisten polttoaineiden käyttö kalliimmaksi.


Energiasektorilla on menossa mullistus. Muutos korostaa tarvetta arvioida perusteita täysin avoimesti. Avoimuus helpottaa sitoutumista ja vähentää tarvetta poukkoiluun.

Hallituksen tulevan energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden kaikkia perusteita on voitava arvioida julkisesti jo valmisteluvaiheessa.

2. Remontti sujuu helpommin jos askelmerkit sovitaan kansainvälisesti

Suomen hallituksen tavoitteet fossiilisen hiilen ja öljyn suhteen ovat jo kunnianhimoisempia kuin EU:n 2030-tavoitteet edellyttäisivät. Niin ovat myös esimerkiksi Ruotsin, Tanskan ja Saksan kansalliset tavoitteet. Pääsisimme kaikki edullisemmin itse asettamiimme tavoitteisiin, jos EU:ssa sovittaisiin nykyistä tiukemmasta tavoitteesta päästövähennyksille. Se loisi markkinoita suomalaiselle puhtaiden ratkaisuiden viennille ja vähentäisi tarvetta kokonaistaloudellisesti kalliimpaan tukivetoiseen ohjaukseen. Sama koskee globaalin ilmastosopimuksen onnistumista.

EU:n tulee nostaa vuoden 2030 tavoitetta päästövähennyksille 50 prosenttiin (nyk. 40%).


EU:n ohjauskeinot eivät toistaiseksi yksin luo riittävää kannustinta fossiilisen energian syrjäytymiseen. On parempi tehdä itse kuin jättää remontti sikseen. Samalla on vältettävä loukut, joissa esimerkiksi suomalainen hiilisähkö vain korvautuu tanskalaisella tai toisin päin. Yhteinen sähkömarkkina luo tarpeen sopia yhteisiä askelmerkkejä kansallisiin energiaremontteihin. Suuret biojalostamoinvestoinnit eivät välttämättä käynnisty pelkästään Suomen linjausten varassa, vaan edellyttävät näkymää vähintään pohjoismaiden laajuisen markkinan suunnasta. Suomella, Ruotsilla ja Tanskalla on nyt samansuuntaiset tavoitteet fossiilisille polttoaineille, joten yhteiset toimet auttaisivat kaikkia pääsemään maaliin.

Pohjoismaiden tulee sopia hiilen ja öljyn syrjäyttämiselle yhteisiä aikataulullisia askelmerkkejä ja ohjauskeinojen periaatteita.

3. Hiili ja öljy – moni puhuu mutta me voisimme toteuttaa ensimmäisinä

Energiaremontin kiireellisin tavoite on Suomeen tuotavan fossiilisen hiilen ja öljyn käytön syrjäyttäminen mahdollisimman pitkälti ja nopeasti. Esimerkiksi Saksa ja Tanska tunnetaan uusiutuvan energian maina, mutta Suomella on jo paremmat mahdollisuudet oikeasti korvata kivihiili ja leijonan osa tuontiöljystä suhteellisen nopeasti ja kohtuullisin kustannuksin.

Tavoitteeseen luopua kivihiilen energiakäytöstä ja puolittaa tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun kuluessa on sitouduttava yli vaalikausien ja se on toteutettava määrätietoisesti. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian päivityksessä on luotava selkeä ohjauskeinojen polku, jolla tavoitteisiin päästään. Tarvittaessa kivihiilen energiakäyttö on kiellettävä.

4. Päästötöntä kotimaista energiaa tarvitaan rutkasti lisää ja monesta lähteestä

Uusiutuvan energian osuus on nostettava yli 50 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2030 mennessä. Tässä aikajänteessä onnistuminen edellyttää ennen kaikkea biotalouden laajentumista ja tehostumista. Samalla on selvää, ettei sähkön, lämmön ja liikenteen energiaremonttia voida toteuttaa yksinomaan biomassalla.

Biotalouden sivuvirtoja on ohjattava tehokkaasti energiakäyttöön jalostusarvoltaan mahdollisimman korkeassa muodossa. Biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta on jatkettava siten, että bio-osuus nousee noin 40 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 2020-luvulla lisäysosuuteen hyväksytään vain ruoantuotantoa syrjäyttämättömät toisen sukupolven biopolttoaineet.

Energiaremontti edellyttää kaikkien puhtaan energian ratkaisujen, erityisesti tuulivoiman ja sähköautojen, laajaa käyttöönottoa. Ohjauskeinojen tulee tähdätä kunnianhimoiseen lisäykseen kokonaistaloudellisesti kustannustehokkain keinoin. Tuulivoimasta on oltava nykyistä enemmän hyötyä paikalliselle yhteisölle.

5. Fiksuinta energiaa on sen säästäminen ja vieläpä oikealla hetkellä

Fiksuilla ratkaisuilla saattaisimme säästää jopa viidenneksen energiankulutuksesta vuoden 2030 tasossa nykykehitykseen verrattuna. Suomen rakennuskannassa on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen vuosittaisiin säästöihin. Pitkäjänteiset toimijat ovat jo heräämässä tähän varsinkin yksityisellä sektorilla. Nykymenolla erityisesti julkinen sektori näyttää kuitenkin jäävän jälkeen. Suomessa on osaamista, jonka vienti edellyttäisi referenssejä kotimaasta.

Energiatehokkuus on nostettava innovatiivisten hankintojen kärkihankkeeksi. Energian loppukäytön käytännössä ratkaiseva porukka on aina palkittava tehostamisesta oli kyse sitten koulun henkilökunnasta, kodin asukkaasta tai toimistotiimin esimiehestä. Lyhytnäköinen budjettimenettely ei saa estää kunnilta ja valtiolta ratkaisuja, jotka maksavat itsensä järkevässä ajassa takaisin.

 
Pahin pulma ei ole energian määrä vaan sen kysynnän ja tarjonnan ajallinen ja maantieteellinen kohtaaminen. Ratkaisun keskiössä on kotien ja yritysten aktivoituminen kysyntäjoustossa ja varastoinnissa. Etäluettavien mittarien myötä Suomessa on älyverkon perusta ensimmäisenä maailmassa olemassa. Meillä on mahdollisuus markkinajohtajuuteen ratkaisuissa, joiden globaali kysyntä kasvaa räjähdysmäisesti.

On raivattava verotuksesta ja siirtomaksuista rakenteet, jotka hidastavat kiinteistöjen, tonttien ja autojen hyödyntämistä hajautettuun energiantuotantoon, kysyntäjoustoon ja varastointiin. Tuntikohtaisen hinnan on aina välityttävä loppukäyttäjälle asti.

 
 



Vaadi energiaremonttia Suomeen

Haluan energiaremontin!
 Kyllä Ei

HALUAN SUOMEEN ENERGIAREMONTIN

5795
Haluaa energiaremontin

Sähköpostiosoitteiden käyttö